Mistä on kyse?

Keskustan, Kokoomuksen, vihreiden ja RKP:n muodostama hallitus jätti esityksensä yliopistolain muuttamiseksi eduskunnalle 20.2.2009. Esitys käsitellään eduskunnassa kevään 2009 aikana. Kokonaiskuvaus prosessista sekä keskeisistä virallisista dokumenteista löytyy Opetusministeriön sivuilta.

Yliopistolaki on herättänyt runsaasti keskustelua tiedeyhteisössä ja myös eduskunnassa. Oppositio jätti viime huhtikuussa hallituksen vastattavaksi aiheesta välikysymyksen, jossa kiinnitettiin huomiota lain epäkohtiin mm. rahoituksellisen epätasa-arvoistumisen osalta.

Tiede- ja teknologianeuvosto on omissa näkemyksissään painottanyt yliopistojen perusrahoituksen lisäämistä. Hallituksen esitys kuitenkin tekee yliopistot kohtuuttoman riippuvaisiksi yksityisestä pääomasta. On selvää, että eri tieteenalojen ja yliopistojen edellytykset kilpailla näistä pääomista ovat hyvin erilaiset. On huolestuttavaa, että yhteistä rahoitusta halutaan suunnata vain harvoille.

Hallituksen esitykseen sisältyy myös merkittävä periaatteellinen uudistus sen mahdollistaessa yliopiston toimimisen yksityisoikeudellisen säätiön muodossa. Yliopistojen autonomian ymmärtäminen muuttuisi kuitenkin olennaisesti, jos laki hyväksytään nykyisessä muodossa. Itsehallinnoksi määriteltäisiin myös se, että säätiöyliopiston hallituksen nimittävät täysin yliopiston ulkopuoliset tahot. Tämä ei vastaa SDP:n käsitystä itsehallinnosta. Yliopistoyhteisöllä on säätiöyliopistossakin oltava oikeus valita hallitus. Lisäksi yliopistojen autonomian toteutuminen on perustuslakikysymys jonka vuoksi lakia ei voi käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Yliopistoyhteisön jäsenet ovat ilmaisseet huolensa yhteisön ulkopuolisten tahojen, käytännössä elinkeinoelämän, vaikutusvallan mahdollisesta ylikorostumisesta yliopistojen hallinnossa.

Lainmuutos vaikuttaa myös henkilöstön palvelussuhteeseen. Virkasuhteet muuttuvat lainmuutoksen myötä työsuhteiksi. Osa yliopistoyhteisön jäsenistä käyttää kuitenkin toimessaan merkittävää julkista valtaa. Oikeusturvan säilyttämiseksi olisi perusteltua pitää virkasuhde olemassa tiettyjen tehtävien osalta myös jatkossa.

Yliopistolain uudistaminen on ehdottomasti tarpeen ja se, että hankkeeseen on alunperin ryhdytty on tärkeää. Hallituksen esitys sisältää myös monia kannatettavia kohtia. Yliopistot tarvitsevat lisää vapauksia omaan toimintaansa. On kuitenkin välttämätöntä, että hyödyistä pääsevät nauttimaan kaikki yliopistot. Samalla uudistuksia tehtäessä on huomioitava, että yliopistojen tehtävä on ennen muuta sivistyksellinen.

Välikysymys ei saanut hallitusta muuttamaan esitystään, jonka vuoksi SDP on laatinut oman rinnakkaislakiesityksensä vaihtoehdoksi hallituksen esitykselle. Pyrimme omalla esityksellämme tarjoamaan vaihtoehdon, joka ottaa hallituksen esitystä paremmin huomioon esitetyt huolenaiheet ja vahvistaa sivistysyliopistoperiaatetta. Näiden sivujen tarkoituksena on mahdollistaa kyseisen lakiesityksen kommentointi sen jatkokehittämistä silmällä pitäen.

Tutustu SDP:n vaihtoehtoiseen esitykseen ja kerro mielipiteesi.